Yin-jooga

Yin-harjoituksessa rentoudutaan ja annetaan painovoiman tehdä työ. Yin-jooga parantaa aineenvaihduntaa ja nivelten liikkuvuutta ja tekee lisää tilaa koko kehoon. Yin täydentää yangia eli kaikkea dynaamista liikuntaa tai muuta elämän kiirettä. Tule rentoutumaan. Aiempaa kokemusta ei tarvita. 

Astangajooga

Astangajoogasta saa hyvinvointia sekä keholle että mielelle. Lihasten ja muiden pehmytkudosten jousto sekä nivelten liikkuvuus lisääntyvät. Lihaslukot vahvistavat keskivartalon syviä, selkärankaa stabiloivia lihaksia, joten kehonhallinta ja tasapaino paranevat. Liikkuminen muuttuu pehmeämmäksi ja taloudellisemmaksi.

Koska astangassa harjoitellaan oman hengityksen tahtiin ja koko ajan itseä aistien, siinä oppii tunnistamaan ja vapauttamaan turhia, tottumuksellisia jännityksiä. Hengityksen tietoinen syventäminen, rauhallisuus ja kiireettömyys auttavat pysäyttämään kiireisen elämän ylikierrokset ja aistimaan tätä hetkeä, tunnistamaan tunteita sekä tiedostamaan oman kehon ja mielen reaktioita. Tasainen syvähengitys on rentouttava, jopa meditatiivinen kokemus. Joogatessa on tärkeää tunnistaa, millainen harjoitus on juuri siinä hetkessä itselle sopiva ja harjoitella sen mukaan.
Suorituspaineita ei ole, sillä harjoitus on aina hyvä ja riittävä: se etenee ja elää yksilöllisesti ihmisen mukana.

Alkeet

Alkeistasolla harjoitellaan joogahengityksen (ujjayi pranayama -hengityksen), lihaslukkojen (mula bandhan ja uddiyana bandhan) ja jooga-asentojen (asanoiden) yhdistämistä sekä oman kehon tuntemusta ja hallintaa. Tunneilla harjoitellaan myös vinyasaa eli ujjayi-hengityksen ja liikkeen yhdistämistä.

Alkeisjatko

Alkeisjatkotunnilla keskitytään harjoittelemaan astangajoogan dynaamisuutta, ujjayi-hengityksen sujuvuutta ja harjoituksen rytmiä. Alkeisjatkotunnilla keskitytään myös määrätietoisuuden ja rentouden yhdistämiseen asanaharjoituksessa. Asanoissa etsitään oman kehon vakautta ja sitä kautta kehon luonnollista ojentamista. Alkeisjatkotunnilla kehitetään valmiuksia siirtyä omatahtiseen joogan harjoitteluun eli ns. mysore-harjoitteluun. Loppuliikkeitä tehdään alkeisjatkotunnilla muutama enemmän kuin alkeistunnilla. Alkeisjatkotunti on kestoltaan hieman pitempi kuin alkeistunti.

Mysore

Mysore-tunti on saanut nimensä intialaisesta Mysoren kaupungista, jossa astangajoogan mestari Sri K. Pattabhi Jois on opettanut tällä erityisellä tavalla. Tunnin kulku poikkeaa ohjatuista joogatunneista.

Mysore-tunneilla oppilaat harjoittelevat oman hengityksensä tahdissa, ja kukin oppilas tekee itselleen sopivanpituista harjoitusta. Oppilaat ottavat mysore-tunnilla enemmän vastuuta omasta harjoituksestaan ja voivat tehdä eri päivinä eripituisen harjoituksen oman jaksamisensa mukaan. Tekemällä välillä täyttä ja välillä lyhyempää harjoitusta oppilas voi etsiä tasapainoa joogaharjoittelun ja muun jaksamisen välille.

Mysore-harjoituksessa ohjaajan tehtävänä on avustaa fyysisesti koskettamalla ja sanallisesti neuvomalla. Joskus avustus on kevyt ja sen tarkoituksena on auttaa oppilasta huomaamaan, mihin suuntaan asennon pitäisi mennä. Joskus avustus voi olla tuntuvampi: tarkoituksena on auttaa oppilasta taipumaan tai kiertymään pidemmälle, kuin mihin hän omin avuin pystyisi.

Ohjaajan tehtävänä on myös viedä oppilaan harjoitusta eteenpäin antamalla tälle uusi asana, kun oppilas on siihen valmis. Ohjaajalta voi kysyä neuvoa asanoista ja harjoittelusta.

Tuntivarustus

Harjoitteluasun on hyvä olla joustava, kevyt ja vartalonmyötäinen. Liian löysä vaate (esimerkiksi t-paita) voi häiritä harjoitusta vaikkapa valuessaan alaspäin ylösalaisin-liikkeissä. Löysät vaatteet häiritsevät myös ohjaajan työtä, sillä hänen on vaikea nähdä kehon linjauksia roikkuvien vaatteiden alta.

Harjoitteluasun ja -kampauksen on hyvä olla niin toimiva, että harjoituksen aikana voi keskittyä vain harjoitukseen. Myös suuret korut voivat häiritä harjoitusta.